Friday, 26 October 2018

Flowers on frost


Jippii! Yksi ikuisuusprojekti vihdoinkin saatettu loppuun! Kaikki ikuisuusprojekteja nysvänneet tietävät tämän ihanan tunteen! En tiedä kuinka kauan aikaa sitten aloitin tämän villapaidan neulomisen, mutta vähintään pari vuotta tässä ehti vierähtää. Eihän tämä mitenkään vaikea neulottava ollut, mutta inspiraatio loppui aina kesken ja työ hautautui jonnekin keskeneräisten töiden pohjalle. Mutta nyt!


Malli: Salem Hooded Jacket kirjasta New England Knits
Lanka: Novita Isoveli
Puikot: 5 mm

Pidän kovasti kaikista neuletakin pienistä yksityiskohdista. Yläreunan nauha oli osa alkuperäistäkin ohjetta, mutta sen lisäksi lisäsisn neuleeseen vielä eriväriset taskupussit sekä kirjotut kukat kyynärpäihin. Inspiraatiota kirjontaan löysin Novitan Instagram sivulta. Lisäsin takkiin myös vyötärökavennukset paremman istuvuuden takaamiseksi.




Jos tekisin takin uudetsaan, neuloisin isomman hupun sekä ehkä yhden koon isomman, jotta takin voisi tarvittaessa sulkea kokonaan. Kivahan se on näinkin mutta saa nähdä miten masu pärjää paukkupakkasilla.


Yay! Finally finished a never ending project! I've been working on this cardigan for at least a couple of years. It wasn't hard to make but I just ran out of inspiration. But now I'm very pleased with the result and love the small details, especially the embroidered flowers!

Wednesday, 24 October 2018

Making my own Marimekko!

En osannut päättää minkä käsityön esittelisin seuraavaksi, mutta koska nämä kuvat otettiin ihanimpaan ruska-aikaan, päätin aloittaa tästä:


Kaava: Ottobre 5/2016, "Math teacher"
Kangas: Marimekko Kivet

Kävin taannoin Marimekko Outlet myymälässä Herttoniemessä ja löysin suureksi onnekseni palalaarista muutamia ihania kankaita, muun muuassa tätä Kivi-kangasta. Kankaat ovat II-laatua, mutta virheet ovat niin pieniä, ettei niitä ainakaan tällaisessa hulmuavassa hameessa juurikaan huomaa.


Kaava on siis Ottobren "Math Teacher", ja olenkin käyttänyt tätä hametta syksyn ajan hyvinkin ahkerasti töissä, vaikken opetakaan juuri matematiikkaa. Pidän runsaasta hemlasta, laskoksista ja siitä, miten ne yhdistyvät isokokoiseen graaffiseen kuosiin. Tähän on helppo yhdistää joko mustaa tai väriä.


Eikö ruska olekin olut inspiroivaa kuvausaikaa? Muitakin valmiitä käsitöitä kuvattiin kauniiden lehtien ympäröimänä, mutta niistä ehkä vähän myöhemmin lisää.


I made my own Marimekko skirt using fabric I bought on sale from Marimekko Outlet here in Helsinki. The design is by Ottobre and I love the way the bold print of the fabric goes with the feminine skirt!

Sunday, 7 October 2018

Somtimes simple is best




Kuten luvattua, tällä kertaa vähän lankatöitä. Joskus se helppo ja yksinkertainen vaihtoehto on se kaikista paras ja toimivin. Varsinkin jos kyseessä on ensimmäiset sukat pitkään aikaan sekä omaan tarpeeseen neulotut. Kaipasin siistejä saapassukkia, jotka olisivat tyylikkäät mutta silti sisältäen ripauksen väriä. Lopputuloksena perussukat raidoitettuna valkoisella ja Novita Raita langalla.


Malli: Novita polvenyli sukka
Lanka: Novita 7 Veljestä valkoinen ja Raita
Puikot: 3 mm

Muuten niistä tuli täydelliset, mutta pitää ensi kertaa varten muistaa lyhentää ohjeen kantalappua muutamalla rivillä, jotta kantapää istuisi omaan jalkaan paremmin. Muuten harmaa-valkoiset sukat saivat ihanaa piristystä keltaisista raidoista. Nämä ovat kyllä niin omaa tyyliä! Ihanat! <3



New autumn socks! Very basic but also exactly as I wanted them. One white yarn and one striped yarn later I have the perfectly happy yet elegant socks!

Monday, 1 October 2018

Autumn is here!

Syksy on taas saapunut ja blogissa on ollut hiljaista viimeisen vuoden verran. Viimeksi pitkä hiljaisuus johtui häävalmisteluista, tällä kertaa yhteisestä matkastamme. Viime syksy meni matkaa suunnitellessa ja koko kevään reppureissasimmekin rakkaan AVIOmieheni (huih!) kanssa maailman toisella puolen. Puolen vuoden reissuumme mahtui yhtä jos toistakin. Yhteensä kymmenen eri maata, lukuisia kaupunkeja ja paljon, paljon uintia turkooseissa vesissä. Reissublogia pidimme täällä, mikäli tämänkin blogin lukioita kiinnostaa reissumme tapahtumat.

Mutta pitkään kestäneen käsitöiden kuivan kauden jälkeen olen jälleen löytänyt inspiraationi ja innostukseni. Paljon asioita on jo valmiita, mutta monet vielä kuvaamatta. Tässä kuitenkin ensimmäinen syyshepeneeni:


Kangas: PaaPiin Sato värissä okra
Malli: Oma, mutta inspiroitunut Verson Puodin malleista

Kankaan ostin jo pari vuotta sitten Kankaiden yönä ja se on mielestäni aivan ihana. Ihana kuvio ja vielä lempivärissäni! Mutta itse mekon ompeluun tartuin vasta viime syksynä. Tämä onkin päässyt käyttöön vasta nyt.


Taskumalliin olen erityisen tyytyväinen ja se pääsee varmasti jatkoon. Hihat ja pääntie jäivät harmillisesti hitusen verran liian tiukoiksi, mutta onneksi ei niin paljon, että se merkittävästi haittaisi käyttöä.

Vaikka kovasti yritän hurahtaa täysillä ompeluun, ei se ole kuitenkaan ihan vielä kunnolla onnistunut. Kivaahan se on kun voi ommella omat vaatteensa, mutta lankatyöt ovat kuitenkin enemmän se mun jutttu. Siispä ensi kerralla niitä!


After a long silence I'm back again. Last spring me and my husband went backpacking for 6 months in Asia, and we kept our own blog for that. Thus, no blogging here. But now I feel I have found my inspiration for handicrafts again! Hopefully it'll last. First up: a new autumn dress! Love the fabric (by PaaPii) but since the model is by myself, it still needs some tuning. But all in a all a comphy everyday dress.


Wednesday, 27 September 2017

Häähuumaa

Blogissa on ollut hiljaista, ja tässä ainakin suurin syy kevään ja kesän hiljaisuuteen:



Menimme heinäkuussa rakkaan mieheni kanssa naimisiin!

Päätimme jo aikaisessa vaiheessa, että halusimme pienehköt, rennot häät. Ja sellaiset saimmekin! Ja vielä oikein kotikutoiset! Juhlapaikkana toimi V:n lapsuudenkoti Espoossa ja vihkipaikkana sen lähipuisto. Kaikki oli kotitekoista, aina ruuasta, koristeista jopa häämekkooni asti. Olihan siinä paljon hommaa, mutta olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Päivä oli juuri sellainen kuin olimme toivoneet!



Matkalla ottamaan hääkuvat ennen vihkimistä. Korvissa TitiMadamin kauniit kultaiset bambit. Myös sulhasella oli TitiMadamin pieni kultainen pupu takissaan. Ihanan Marimekon laukun sain V:ltä viikkoa aikaisemmin syntymäpäivälahjana. Kyllä hän minut hyvin tuntee <3 Kaulassani roikkuu pieni kultainen sydän. Ukkini on sen aikoinaan antanut mummilleni lahjaksi ja äiti piti samaa korua kaulassaan omana hääpäivänään. Ajatella miten iso ja kaunis tarina voi noinkin pienellä ja vaatimattomalla korulla olla!

Häämekkoani varten kävin ostamassa valkoisen kankaan jo helmikuussa. En halunnut olla myöhään liikeellä, mutta menihän siinä kuitenkin niin, että viimeistelin viimeisiä yksityiskohtia vielä pari päivää ennen h-hetkeä! Tyypillistä!

Ompelin ensin lakanakankaasta erilaisia protoversiota, joiden pohjalta muokkasin kaavoja. Hameosan kaavan piirsin itse youtuben avulla, yläosan kaavan pohjana käytin Kotilieden kästyö -lehden 1/2015 hääpuvun korsettia, jota loppujen lopuksi muokkasin aika paljon. Yläosan protoja tein 4 kpl, ja senkin jälkeen olisi vielä jäänyt säädettävää. Johonkin kohtaan oli kuitenkin pakko vetää raja ja siirtyä tehtävässä eteenpäin.



Valkoinen satiini sekä pitsinauhat (vyötäröllä ja helmassa) ovat Eurokankaasta, mutta tuon ihanan auringonkeltaisen pitsikankaan löysin UFFista vasta toukokuussa. Kyseessä on kaksi vanhaa pitsiverhoa, jotka siis saivat uuden elämän häämekossani. Oli toisaalta vaikea päätös leikata ne palasiksi, koska olisin milloin tahansa huolinut ne myös verhoiksi...



Tässä mekko viimeisessä sovituksessa ennen silitystä :)


Myös tällainen pieni salaisuus löytyy sekä mekon helmasta että sulhasen solmion takaa. Tämä taisi mennä kaikilta vierailtamme ohi :)



Boleron neuloin Dropsin ihanasta Lace-langasta, joka on 70% alpakkaa sekä 30 % silkkiä. Ohjeena tähän käytin Matrimonio boleroa. Tätäkin muokkasin jonkin verran, ja tarkat muistiinpanot siitä löytyvät Ravelrysta. Muuten olen tyytyväinen bolerooni, mutta se jäi harmillisesti ihan muutaman sentin liian lyhyeksi selästä, kun häämekkoni on siitä kohtaa niin matala. Mutta muiden mekkojen kanssa se istuu onneksi hyvin.





Perinteitä kuunnioittaen virkkasin meille myös modernin version vihkiryijystä. Ohje tähän matton löytyy täältä, hieman muokattuna. Keltaiset kukat olivat muuten mekkoni ja vihkimattomme lisäksi läsnä myös vihkitilaisuuden jälkeen perinteisen riisin korvikkeena. Jokainen vieras sai käteensä keltaisen kukan, josta he repivät terälehtiä ja heittivät niitä päällemme riisin sijaan. Tämä pieni mutta tärkeä yksityiskohta oli yksi hääjuhlamme suosikeistani, jota voin lämpimästi suositella.



Tässä vielä kuva taitavan kälyni tekemästä kauniista kampauksestani! Katossa näkyy myös pieni osa niistä kymmenistä keltaisista, valkoisista ja kullanvärisistä viirinauhoista jota ompelin koristeiksi taloon ja juhlatelttoihin. Näistä ja muista koristeista ehkä vielä myöhemmin lisää.

Kuvat joissa emme ole itse mukana ovat minun ottamia, loput ovat isäni, lankoni, kälyni sekä hyvän ystävämme ottamia. Kiitos kaikille ihanasta päivästä!



As you can see above, the main reason for why this blog has been so quiet lately is that me and Mr V got married this summer! We had a smallish, very casual wedding. Nearly everything was homemade, including the food, the decorations and even my wedding dress. The wonderful yellow fabric in my dress is actually two lace curtains that I found in a secind hand shop. Both the colour and the flower pattern are so sunny and beautiful that I just couln't resist.

I also made a wedding rug for us to stand on during the ceremony and lots and lots of flags to decorate the house with. But more about those decorations later. My bolero is that all so popular Matrimonio bolero, but I've made a few adjustments and those notes can be found on my Ravelry page.

Thursday, 13 April 2017

Happy Easter!

Tänä vuona sain vihdoinkin muutaman pääsiäiskoristeen valmiiksi. Aloitin molemmat projektit jo pari vuotta sitten, mutta jostain syystä inspiraatio loppui kesken ja lupaavat alut hautautuivat syvälle keskeneräisten tekeleiden koriin. Tänä keväänä kaivoin ne kuitenkin esille ja virkkasin valmiiksi Gilmoren tyttöjä katsellessani.

Ensin pienet pääsiäistiput, jotka tänä vuona ovat koristelleet sekä narsisseja että tv-tasoa yleisesti. Ohje löytyi Novita Knitsistä.


Malli: Novita Virkattu pääsiäiskoriste pupu
Koukku: 3 mm
Lanka: jämäpuuvillaa 


Toisena projektina jämälangoista virkattu kana, joka toimii sekä koristeena että pannunalusena.
Näin kerran tämän ohjeen Ravelryssä, ja pidin ideasta. En kuitenkaan loppupeleissä käyttänyt ohjetta ollenkaan, vaan muotoilin kanan omasta päästäni virkatessani. Lopputulos on ainakin omasta mielestäni hauska ja pirteä. Periaatteessa virkkasin ympyän pylväillä, jonka viimeiselle kierrokselle muotoilin pään, jalat ja pyrstön alun eripituisia silmukoita käyttäen. Lopuksi koristelin pyrstön simpukkavirkkauksella sekä ketjuvirkkauksella.


Lopuksi vielä pieni tipu ovikoristeeksi. Tämän olen neulahuovuttanut piparkakkumuotin sisälle ja koristellut etupistokirjonnalla.


This year I've finally managed to finish some Easter decorations I started already... well, two years ago. I can't figure out why it took me so long. I mean, all of these projects are easy and really fast to make. But I guess I just ran out of inspiration and then they were burried somewhere underneath all my other projects. Until this spring. The pattern for those cute little bunnies is from Novita Knits.

 
The idea for the hen is from this potholder, but I actually didn't use the pattern at all. In stead I came up with the pattern as I went on. Basically it's just a circle with some longer stitches to form the head, the feet and the tail. I finished off the tail with some shells and some crochet embroidery.

The last one is a small felted bird, decorated with some embroidery, to hang on our door.

Thursday, 30 March 2017

Feeling relaxed


Vielä yksi ompelus jonka kuvat on otettu lomamatkalla. Pitihän sitä siellä kuvata kunnolla kun valo oli kerrankin kohdillaan. Kun täällä Suomessa kuvaaminen talviaikaan on aina niin hankalaa...



Kaava: Relaxed, Ottobre 5/2016
Kangas: Ikasyr vinoraita trikoo

Olihan minunkin pakko kokeilla tätä Relaxed mekkoa kun kaikki muutkin sen ompelivat. Tämä on ollut oikea Facebookin ompelyryhmien ilmiö. Joka toisella tuntuisi nyt olevan tämä mekko. Ja ihmekkös se. Mekko on helppo ommella ja mukava päällä. Sitä paitsi ainakin minulle arkivaatteiden taskut ovat ihan ehdoton asia. Tässä mallissa olen kyllä erityisen ylpeä taskujen välisen sauman kohdistuksesta. Vinoraita oli yllättävän kinkkinen kohdistuskohde!


Kaavasta sen verran, että vaikka tein pienimmän koon mukaan, jouduin kaventamaan mekkoa melko reilusti varsinkin vyötäröltä. Toki halusin tästä hieman alkuperäistä istuvamman, mutta kyllä mitoitus muutenkin oli mielestäni aika reilu. Muita Ottobren malleja en ole vielä kokeillut, eli en osaa sanoa koskeeko tämä mitoitus kaikkia malleja vai ainoastaan tätä. Se jäänee nähtäväksi.

Muuten käsityösaralla on tällä hetkellä aika hiljaista. Meneillään on ensi kesää varten muutama valkoinen projekti, joten niiden ohessa en ole juurikaan muita asioita ehtinyt tehdä...


One more dress that I managed to photograph on our little vacation down to the sunny south. You kind of have to take the opportunity when the light is finally ok for photographing. Especially when the dress is black...

This model (called Relaxed) is from the Ottobre magazine and the fabric from Ikasyr. I had to slim it down quite a bit especially around my waist, but other than that it was an easy sew. It fits well and feels oh so comfortable! And the pockets! Can you really live without pockets in your daily casual wear? I certaily can't!

Thursday, 16 March 2017

Throw back

Ompelin joululomalla miehelle hupparin. Se oli pitkän työn ja tuskan tulos, eli toivottavasti hupparia käytetään ahkerasti! :)


Kaava: Suuri Käsityö 3/2015 koossa 50
Kangas: PaaPii joustocollege värissä minttu + hupun vuorissa Eurokankaan valkoista trikoota
Saumurilla ja ompelukoneella


Suurin osa ompeluksista sujui hyvin, mutta jostain syystä ompelukoneeni ei oikein tykkää joustavien materiaalien ompelusta. Vaikka kuinka säädän tikkiä ja paininjalan puristusta, venyttää se aina kangasta liikaa ommellessa, jolloin tukitikkaukset vetävät kankaan kuprulle. Onko teillä mitään hyviä neuvoja tähän?

Vetoketjun ompelin useamman kerran ennen kuin sain taskut kohdistettua. Myös hupun reunaa kiertävä tikkaus oli yhtä tuskaa ommella. Lopulta löysin netistä vinkin, jossa neuvottiin teippaamaan ommeltava kohta. Kokeilin tätä sekä maalarinteipillä että tavallisella teipillä ja molemmat teipit toimivat hyvin. Mutta koska maalarinteippiä oli paljon vaikeampi repiä irti ompelemisen jälkeen, suosittelisin itse kuitenkin tavallisen teipin käyttöä.



Loppujun lopuksi yksityiskohdat onnistuivatkin yllättävän hyvin ja olemme molemmat tyytyväisiä. Hyvä niin. Ainakin Teneriffan ja La Gomeran välisellä lauttamatakalla ohuehko huppari oli juuri sopivan lämmin vaatekappale.

Kyseinen mintunvihreä kangas on mieheni itse valitsema ja tilasin sitä viime vuoden Kankaiden yönä. Samana yönä tilasin myös palan saman sävyistä trikoota ja ompelin siitä miehelle vielä t-paidan.


Kaava: Suuri Käsityö 3/2015 koossa 50
Kangas: PaaPii trikoo värissä minttu
Saumurilla ja ompelukoneella


Kaava oli erittäin väljä, joten jouduin kaventamaan sitä reilusti. Kavennuksen jälkeen olkasauma ei enää istunut hyvin ja se vaati paljon säätöä ja uudelleenompelemistä ennen kuin sain sen taas edes kohtuullisen hyvin istuvaksi. T-paita oli tarkoitus olla helppo ja nopea ompeluprojekti, mutta toisin kävi. Niinkuin aivan liian usein... Eikö vain?


I made some new clothes for Mr. V using fabrics he chose himself. Both fabrics are from PaaPii and the patterns from Suuri Käsityö magazine. As way too often, the projects didn't turn out as quick and easy as I had intended. Sometimes when I sew it feels like everything that can go wrong will go wrong. In the hoodie I had most problems stitching the hood since my sewing machine stretched the fabric too much. Fortunately I found some hints on the web to use tape on the fabric while sewing and it really worked!

Saturday, 11 February 2017

In-TUX-icated

Hupsista, vielä oli kaksi joululahjaa esittelemättä. Tai teknisesti ottaen toinen näistä oli syntymäpäivälahja, mutta synttäreitä vietettiin juuri ennen joulua.

Kun V:n veli täytti viime vuona 30, annoin hänelle lahjaksi vapaavalintaisen kaulahuivin. Katsoimme yhdessä erilaisia ohjeita Ravelrysta, ja kun mieluisa ohje oli löytynyt, kävimme myös yhdessä Lankamaailmassa ostamassa langat. Malliksi valikoitui illuusioneuleena toteutettu Linux-huivi. Pääsin siis ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilemaan illuusioneuletta! Jännää!


Malli: Linux-huivi
Puikot: 3,5 mm
Lanka: mustana Hjertegarnin Basic ja vihreenä Zitron Trekking XXL

Illuusioneule on helppo mutta hieman työläs tekniikka. Siinä seurataan ruutupiirrosta, mutta työlään siitä tekee sen, että jokainen ruuturivi vastaa neljää neulottua rivia. Kuvio syntyy vaihtelemalla oikeita ja nurjia silmukoita näiden neljän rivin aikana. Aluksi tehtävä tuntui loputtoman pitkältä, mutta huivin toisen puoliskon neuloinkin loppujen lopuksi aika nopeasti valmiiksi.



Hienointa illuusioneuleessa on se, ettei kuvio erotu kaikista kulmista katsottuna. Suoraan edestäpäin katsottuna huivi näyttää tavalliselta raidalliselta huivilta, mutta jos neulepintaa katsoo viistosti, erottuu kuvio selkeästi.

Anteeksi huonot kuvat. Valoa oli hyvin rajoitetusti tarjolla joulukuun loppupuolella...

Trekking lanka oli ihan mielettömän riittoisaa. Ostin huivia varten kaksi kerää, mutta sitä jäikin sen verran yli että sain jämistä neulottua vielä pikapikaa V:lle sukat joululahjaksi. Ja senkin jälkeen lankaa jäi vielä pieni nyssykkä!


Ohje: Bones, kirjasta Jenni Östermanin Neulekirjasta
Puikot: 2 mm
Lanka: Zitron Trekking XXL 

Eipä mitään ihmeellistä. Suurensi mallia hieman neulomalla 70 silmukalla, mutta muuten seurasin ohjetta aika tarkasti.

 

Woops, I forgot to post these last Christmas presents! Or actually the scarf was made as a birthday presents for mr V's brother. He chose both the pattern and the yarn himself. Here I got to try the illusion knitting technique for the first time. It's not hard to knit since you basicly just follow a chart with knit and purled stitches, but it's a bit timeconsuming since every row on the chart equals four knitted rows. But I made it! And it's so fun since you can't see the Linux penguine from every angle! Cool, isn't it?

The socks were made for mr V using the leftovers from the green yarn used in the scarf.