In time for the snowy weather

Sain toisen villapaidan valmiiksi! Jee! Ja sopivasti lumisille keleille!

Malli: Eloise by Drops Design, koossa M

Lanka: Teetee Alpakka

Puikot: 5,5 mm ja 4 mm

Kun edellisen villapaidan tekoon meni ainakin puolitoista vuotta, valmistui tämä puolessatoissa kuukaudessa. Ja siitä aktiivista neulomista vajaat kaksi viikkoa. Eli ihan turhaan olen välillä surkutellut sitä että villapaitojen neulomiseen menee niin paljon aikaa että ehtii kyllästyä malliin jo ennen kuin se on valmis. Ei siihen nyt oikeasti niin kauaa mene, kunhan ei jätä sitä keskeneräisenä jonnekin koriin lojumaan.

Olin jo vuosia sitten ostanut tätä lankaa villapaitaa varten, ja mallikin oli ollut jo pitkään tiedossa. En vain saanut aikaiseksi aloittaa. Mutta nyt! Ja oi että siitä tuli kiva!

Paita on mielestäni villapaidaksi oikein tyylikäs ja kaarrokkeen rypytykset tuovat mallille mielenkiintoisen lisän. Se on elegantti ja yksinkertainen muttei kuitenkaan tylsä. Ja sitä oli niin mukava neuloa! Villapaita neulotaan saumattomasti alhaalta ylös ja kaarrokkeeseen asti saa tikuttaa kahdella langalla ja 5 mm puikoilla. Eli toisin sanoen työ edistyy nopeasti. Itse röyhelöitä oli hitaampi neuloa ja ensimmäisen rypytysrivin kohdalla tuntui siltä, ettei paita ikinä valmistuisi, mutta sen jälkeen silmukat vähenivät tasaisesti ja työ etenikin jo ihan siedettävää tahtia. Rypytykset neulotaan siis kaksinkertaisella silmukkamäärällä ja muusta villapaidasta poiketen yhdellä langalla. 

Koko mietitytti minua hieman. Malli on aika kapea, ja valitsin sen takia M-koon, vaikka usein muuten neulon koossa S. Pelkäsin silti, että paidasta tulisi liian pieni. Onneksi siitä tulikin juuri sopiva. Mikä helpotus! Ei ole mitään sen ärsyttävämpää kuin liian pieneksi neulottu villapaita sen jälkeen kun olet käyttänyt sen neulomiseen niin paljon aikaa ja energiaa.

Ainoa osa, mihin en ole täysin tyytyväinen, on paidan kaula-aukko. Sen on omaan makuuni hieman liian leveä, ja pelkään että se siitä venähtää vielä entisestään käytössä. Mutta en ainakaan tässä vaiheessa jaksa sitä lähteä korjaamaan. Nyt vain nautin uudesta, ihanan pehmeästä alpakkapaidastani!

As you can see we have snow here on Helsinki and I have made a new sweater! I'm absolutely in love with both this pattern and the alpaca yarn. The yarn is soft and the sweater is elegant and simple, yet not boring. I really like ruffles on the yoke.

Merry Christmas!

Tänä vuona tein pienen ja söpön Joulun Ihmemaan pianomme päälle:

Alustana toimii virkattu pitsiliina ja erilaisten korkkien päällä on neulottuja joulukuusia. Molemmat ohjeet ovat DROPSin. Kuusien ohjeen löydän täältä.

Tein ensin muutaman kuusen tuolla vihreällä langalla. Olen sen itse värjännyt ensin koivulla ja sen jälkeen indigolla. Sitten löysinkin lankavarastostani pienen kerän tuota valkoista lankaa pienillä lasihelmillä. Lasihelmet näyttävät minusta hieman pieniltä jääkristalleilta. Eikö niin?

Eläimet ovat sekalaien kokoeilma vanhaa ja uutta. Ja kuusen muotoinen pyörivä tuikkulyhty on tulijainen Kööpenhaminasta.

Aikas söpöä!

This year I made a cute little winter wonderland on top of our piano. Nothing fancy really, just a crochet lace doily underneath and some knitted trees on top. The instructions for the christmas trees are by DROPS Design. You can find the pattern here. The green yarn is a yarn I've dyed myself with birch and indigo. The white yarn is some leftover yarn with small pearls woven into it. Looks a little bit like ice crystals, doesn't it?

 

GRÄYR!

Vihdoinkin ilma hieman viilenee jolloin pääsee käyttämään näitä:

Malli: Tiikerit kirjast Villit Vanttuut ja Vallattomat Villasukat

Lanka: Novitaa ja muita jämiä

Puikot: 3 mm

Neuloin nämä miehelleni jo viime jouluksi, mutta lähdimme reppureissullemme Aasiaan heti uuden vuoden jälkeen, joten lapasille ei ole aikaisemmin ollut käyttöä. Mutta nyt!

Kuvat saimme napsittua jo aikaisemmin syksyllä, mutta nyt vasta muistin lisätä ne tänne blogin puolelle.

Malli oli mukavaa neulottavaa. Sopivasti haastetta ja sopivasti hauskuutta. Tykkäsin! 

I made a pair of tiger mittens for my husband. Finally it's getting cold enough for these!

Flowers on frost

Jippii! Yksi ikuisuusprojekti vihdoinkin saatettu loppuun! Kaikki ikuisuusprojekteja nysvänneet tietävät tämän ihanan tunteen! En tiedä kuinka kauan aikaa sitten aloitin tämän villapaidan neulomisen, mutta vähintään pari vuotta tässä ehti vierähtää. Eihän tämä mitenkään vaikea neulottava ollut, mutta inspiraatio loppui aina kesken ja työ hautautui jonnekin keskeneräisten töiden pohjalle. Mutta nyt!

Malli: Salem Hooded Jacket kirjasta New England Knits

Lanka: Novita Isoveli

Puikot: 5 mm

Ravelry

Pidän kovasti kaikista neuletakin pienistä yksityiskohdista. Yläreunan nauha oli osa alkuperäistäkin ohjetta, mutta sen lisäksi lisäsisn neuleeseen vielä eriväriset taskupussit sekä kirjotut kukat kyynärpäihin. Inspiraatiota kirjontaan löysin Novitan Instagram sivulta. Lisäsin takkiin myös vyötärökavennukset paremman istuvuuden takaamiseksi.

Jos tekisin takin uudetsaan, neuloisin isomman hupun sekä ehkä yhden koon isomman, jotta takin voisi tarvittaessa sulkea kokonaan. Kivahan se on näinkin mutta saa nähdä miten masu pärjää paukkupakkasilla.

Yay! Finally finished a never ending project! I've been working on this cardigan for at least a couple of years. It wasn't hard to make but I just ran out of inspiration. But now I'm very pleased with the result and love the small details, especially the embroidered flowers!

Somtimes simple is best

Kuten luvattua, tällä kertaa vähän lankatöitä. Joskus se helppo ja yksinkertainen vaihtoehto on se kaikista paras ja toimivin. Varsinkin jos kyseessä on ensimmäiset sukat pitkään aikaan sekä omaan tarpeeseen neulotut. Kaipasin siistejä saapassukkia, jotka olisivat tyylikkäät mutta silti sisältäen ripauksen väriä. Lopputuloksena perussukat raidoitettuna valkoisella ja Novita Raita langalla.

Malli: Novita polvenyli sukka

Lanka: Novita 7 Veljestä valkoinen ja Raita

Puikot: 3 mm

Muuten niistä tuli täydelliset, mutta pitää ensi kertaa varten muistaa lyhentää ohjeen kantalappua muutamalla rivillä, jotta kantapää istuisi omaan jalkaan paremmin. Muuten harmaa-valkoiset sukat saivat ihanaa piristystä keltaisista raidoista. Nämä ovat kyllä niin omaa tyyliä! Ihanat! <3

New autumn socks! Very basic but also exactly as I wanted them. One white yarn and one striped yarn later I have the perfectly happy yet elegant socks!

Häähuumaa

Blogissa on ollut hiljaista, ja tässä ainakin suurin syy kevään ja kesän hiljaisuuteen:

Menimme heinäkuussa rakkaan mieheni kanssa naimisiin!

Päätimme jo aikaisessa vaiheessa, että halusimme pienehköt, rennot häät. Ja sellaiset saimmekin! Ja vielä oikein kotikutoiset! Juhlapaikkana toimi V:n lapsuudenkoti Espoossa ja vihkipaikkana sen lähipuisto. Kaikki oli kotitekoista, aina ruuasta, koristeista jopa häämekkooni asti. Olihan siinä paljon hommaa, mutta olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Päivä oli juuri sellainen kuin olimme toivoneet!

Matkalla ottamaan hääkuvat ennen vihkimistä. Korvissa TitiMadamin kauniit kultaiset bambit. Myös sulhasella oli TitiMadamin pieni kultainen pupu takissaan. Ihanan Marimekon laukun sain V:ltä viikkoa aikaisemmin syntymäpäivälahjana. Kyllä hän minut hyvin tuntee <3 Kaulassani roikkuu pieni kultainen sydän. Ukkini on sen aikoinaan antanut mummilleni lahjaksi ja äiti piti samaa korua kaulassaan omana hääpäivänään. Ajatella miten iso ja kaunis tarina voi noinkin pienellä ja vaatimattomalla korulla olla!

Häämekkoani varten kävin ostamassa valkoisen kankaan jo helmikuussa. En halunnut olla myöhään liikeellä, mutta menihän siinä kuitenkin niin, että viimeistelin viimeisiä yksityiskohtia vielä pari päivää ennen h-hetkeä! Tyypillistä!

Ompelin ensin lakanakankaasta erilaisia protoversiota, joiden pohjalta muokkasin kaavoja. Hameosan kaavan piirsin itse youtuben avulla, yläosan kaavan pohjana käytin Kotilieden kästyö -lehden 1/2015 hääpuvun korsettia, jota loppujen lopuksi muokkasin aika paljon. Yläosan protoja tein 4 kpl, ja senkin jälkeen olisi vielä jäänyt säädettävää. Johonkin kohtaan oli kuitenkin pakko vetää raja ja siirtyä tehtävässä eteenpäin.

Valkoinen satiini sekä pitsinauhat (vyötäröllä ja helmassa) ovat Eurokankaasta, mutta tuon ihanan auringonkeltaisen pitsikankaan löysin UFFista vasta toukokuussa. Kyseessä on kaksi vanhaa pitsiverhoa, jotka siis saivat uuden elämän häämekossani. Oli toisaalta vaikea päätös leikata ne palasiksi, koska olisin milloin tahansa huolinut ne myös verhoiksi...

Tässä mekko viimeisessä sovituksessa ennen silitystä :)

Myös tällainen pieni salaisuus löytyy sekä mekon helmasta että sulhasen solmion takaa. Tämä taisi mennä kaikilta vierailtamme ohi :)

Boleron neuloin Dropsin ihanasta Lace-langasta, joka on 70% alpakkaa sekä 30 % silkkiä. Ohjeena tähän käytin Matrimonio boleroa. Tätäkin muokkasin jonkin verran, ja tarkat muistiinpanot siitä löytyvät Ravelrysta. Muuten olen tyytyväinen bolerooni, mutta se jäi harmillisesti ihan muutaman sentin liian lyhyeksi selästä, kun häämekkoni on siitä kohtaa niin matala. Mutta muiden mekkojen kanssa se istuu onneksi hyvin.

Perinteitä kuunnioittaen virkkasin meille myös modernin version vihkiryijystä. Ohje tähän matton löytyy täältä, hieman muokattuna. Keltaiset kukat olivat muuten mekkoni ja vihkimattomme lisäksi läsnä myös vihkitilaisuuden jälkeen perinteisen riisin korvikkeena. Jokainen vieras sai käteensä keltaisen kukan, josta he repivät terälehtiä ja heittivät niitä päällemme riisin sijaan. Tämä pieni mutta tärkeä yksityiskohta oli yksi hääjuhlamme suosikeistani, jota voin lämpimästi suositella.

Tässä vielä kuva taitavan kälyni tekemästä kauniista kampauksestani! Katossa näkyy myös pieni osa niistä kymmenistä keltaisista, valkoisista ja kullanvärisistä viirinauhoista jota ompelin koristeiksi taloon ja juhlatelttoihin. Näistä ja muista koristeista ehkä vielä myöhemmin lisää.

Kuvat joissa emme ole itse mukana ovat minun ottamia, loput ovat isäni, lankoni, kälyni sekä hyvän ystävämme ottamia. Kiitos kaikille ihanasta päivästä!

As you can see above, the main reason for why this blog has been so quiet lately is that me and Mr V got married this summer! We had a smallish, very casual wedding. Nearly everything was homemade, including the food, the decorations and even my wedding dress. The wonderful yellow fabric in my dress is actually two lace curtains that I found in a secind hand shop. Both the colour and the flower pattern are so sunny and beautiful that I just couln't resist.

I also made a wedding rug for us to stand on during the ceremony and lots and lots of flags to decorate the house with. But more about those decorations later. My bolero is that all so popular Matrimonio bolero, but I've made a few adjustments and those notes can be found on my Ravelry page.

In-TUX-icated

Hupsista, vielä oli kaksi joululahjaa esittelemättä. Tai teknisesti ottaen toinen näistä oli syntymäpäivälahja, mutta synttäreitä vietettiin juuri ennen joulua.

Kun V:n veli täytti viime vuona 30, annoin hänelle lahjaksi vapaavalintaisen kaulahuivin. Katsoimme yhdessä erilaisia ohjeita Ravelrysta, ja kun mieluisa ohje oli löytynyt, kävimme myös yhdessä Lankamaailmassa ostamassa langat. Malliksi valikoitui illuusioneuleena toteutettu Linux-huivi. Pääsin siis ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilemaan illuusioneuletta! Jännää!

Malli: Linux-huivi
Puikot: 3,5 mm
Lanka: mustana Hjertegarnin Basic ja vihreenä Zitron Trekking XXL

Illuusioneule on helppo mutta hieman työläs tekniikka. Siinä seurataan ruutupiirrosta, mutta työlään siitä tekee sen, että jokainen ruuturivi vastaa neljää neulottua rivia. Kuvio syntyy vaihtelemalla oikeita ja nurjia silmukoita näiden neljän rivin aikana. Aluksi tehtävä tuntui loputtoman pitkältä, mutta huivin toisen puoliskon neuloinkin loppujen lopuksi aika nopeasti valmiiksi.

Hienointa illuusioneuleessa on se, ettei kuvio erotu kaikista kulmista katsottuna. Suoraan edestäpäin katsottuna huivi näyttää tavalliselta raidalliselta huivilta, mutta jos neulepintaa katsoo viistosti, erottuu kuvio selkeästi.

Anteeksi huonot kuvat. Valoa oli hyvin rajoitetusti tarjolla joulukuun loppupuolella...

Trekking lanka oli ihan mielettömän riittoisaa. Ostin huivia varten kaksi kerää, mutta sitä jäikin sen verran yli että sain jämistä neulottua vielä pikapikaa V:lle sukat joululahjaksi. Ja senkin jälkeen lankaa jäi vielä pieni nyssykkä!

Ohje: Bones, kirjasta Jenni Östermanin Neulekirjasta
Puikot: 2 mm
Lanka: Zitron Trekking XXL 

Eipä mitään ihmeellistä. Suurensi mallia hieman neulomalla 70 silmukalla, mutta muuten seurasin ohjetta aika tarkasti.

 

Woops, I forgot to post these last Christmas presents! Or actually the scarf was made as a birthday presents for mr V's brother. He chose both the pattern and the yarn himself. Here I got to try the illusion knitting technique for the first time. It's not hard to knit since you basicly just follow a chart with knit and purled stitches, but it's a bit timeconsuming since every row on the chart equals four knitted rows. But I made it! And it's so fun since you can't see the Linux penguine from every angle! Cool, isn't it?

The socks were made for mr V using the leftovers from the green yarn used in the scarf.

Bubbles makes a happy life

Joskus joulun jälkeen bongasin Facebookista kuplaneulepipon ohjeen Pariton rasa -nimisestä blogista. Kyseisestä blogista löytyy myös ohje aivan ihaniin joulusukkiin, mitä pitää ehkä kokeilla ensi jouluksi. Sattumalta olin myös saanut samaa pipoohjeessa mainittua ihanan hunajanväristä lankaa joulukahjaksi, joten en mitenkään voinut vastustaa kiusausta neuloa itselleni kuplivaa piristystä talveen. Kesken on monta hieman työläämpää projektia, joten oli senkin takia rentouttavaa välillä  neuloa jotakin helppoa ja nopeaa.

Malli: Kuplaneulepipo blogista Pariton rasa
Lanka: Novita 7 Veljestä
Puikot: 4 mm

Ohje oli mielestäni hyvin ja selkeästi kirjoitettu. Jos sanallista ohjetta on vaikea seurata, voi myös oppia tämän tekniikan esim. tämän videon avulla. Jäin kuitenkin kaipaamaan omaan pipooni lisää pituutta, joten neulon muistaakseni 10 kuplakerrosta ennen kavennuksia, ohjeessa mainitun 7 kerroksen sijaan. Lisäksi lähdin hieman sooloilemaan kavennuksissa, ja sijoitin kavennukset aina joka toisen kuplan alkuun niin, että kokonainen kupla oli kavennettu pois neljän kavennuskerroksen jälkeen. Näin sain kuplat menemään nätisti tasan.

Ihana uusi pipo kertakaikkiaan! Ja kerrankin tiivis tupsu! Jee!

I tried a new technique and knitted a hat with bubbles. The pattern is in Finnish, but I'm sure you can use any regular pattern you like and just apply the bubbles. So nice to knit something quick and easy in the middle of all my bigger projects!