Blogissa on ollut hiljaista, ja tässä ainakin suurin syy kevään ja kesän hiljaisuuteen:
Menimme heinäkuussa rakkaan mieheni kanssa naimisiin!
Päätimme
jo aikaisessa vaiheessa, että halusimme pienehköt, rennot häät. Ja
sellaiset saimmekin! Ja vielä oikein kotikutoiset! Juhlapaikkana toimi
V:n lapsuudenkoti Espoossa ja vihkipaikkana sen lähipuisto. Kaikki oli
kotitekoista, aina ruuasta, koristeista jopa häämekkooni asti. Olihan
siinä paljon hommaa, mutta olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen.
Päivä oli juuri sellainen kuin olimme toivoneet!
Matkalla ottamaan hääkuvat ennen vihkimistä. Korvissa TitiMadamin
kauniit kultaiset bambit. Myös sulhasella oli TitiMadamin pieni
kultainen pupu takissaan. Ihanan Marimekon laukun sain V:ltä viikkoa
aikaisemmin syntymäpäivälahjana. Kyllä hän minut hyvin tuntee <3
Kaulassani roikkuu pieni kultainen sydän. Ukkini on sen aikoinaan
antanut mummilleni lahjaksi ja äiti piti samaa korua kaulassaan omana
hääpäivänään. Ajatella miten iso ja kaunis tarina voi noinkin pienellä ja vaatimattomalla korulla olla!
Häämekkoani
varten kävin ostamassa valkoisen kankaan jo helmikuussa. En halunnut
olla myöhään liikeellä, mutta menihän siinä kuitenkin niin, että
viimeistelin viimeisiä yksityiskohtia vielä pari päivää ennen h-hetkeä!
Tyypillistä!
Ompelin ensin lakanakankaasta
erilaisia protoversiota, joiden pohjalta muokkasin kaavoja. Hameosan
kaavan piirsin itse youtuben avulla, yläosan kaavan pohjana käytin Kotilieden kästyö
-lehden 1/2015 hääpuvun korsettia, jota loppujen lopuksi muokkasin aika
paljon. Yläosan protoja tein 4 kpl, ja senkin jälkeen olisi vielä jäänyt
säädettävää. Johonkin kohtaan oli kuitenkin pakko vetää raja ja siirtyä
tehtävässä eteenpäin.
Valkoinen satiini sekä pitsinauhat (vyötäröllä ja helmassa) ovat Eurokankaasta,
mutta tuon ihanan auringonkeltaisen pitsikankaan löysin UFFista vasta
toukokuussa. Kyseessä on kaksi vanhaa pitsiverhoa, jotka siis saivat
uuden elämän häämekossani. Oli toisaalta vaikea päätös leikata ne
palasiksi, koska olisin milloin tahansa huolinut ne myös verhoiksi...
Tässä mekko viimeisessä sovituksessa ennen silitystä :)
Myös
tällainen pieni salaisuus löytyy sekä mekon helmasta että sulhasen
solmion takaa. Tämä taisi mennä kaikilta vierailtamme ohi :)
Boleron neuloin Dropsin ihanasta Lace-langasta, joka on 70% alpakkaa sekä 30 % silkkiä. Ohjeena tähän käytin Matrimonio boleroa. Tätäkin muokkasin jonkin verran, ja tarkat muistiinpanot siitä löytyvät Ravelrysta.
Muuten olen tyytyväinen bolerooni, mutta se jäi harmillisesti ihan
muutaman sentin liian lyhyeksi selästä, kun häämekkoni on siitä kohtaa
niin matala. Mutta muiden mekkojen kanssa se istuu onneksi hyvin.
Perinteitä kuunnioittaen virkkasin meille myös modernin version vihkiryijystä. Ohje tähän matton löytyy täältä,
hieman muokattuna. Keltaiset kukat olivat muuten mekkoni ja
vihkimattomme lisäksi läsnä myös vihkitilaisuuden jälkeen perinteisen
riisin korvikkeena. Jokainen vieras sai käteensä keltaisen kukan, josta
he repivät terälehtiä ja heittivät niitä päällemme riisin sijaan. Tämä
pieni mutta tärkeä yksityiskohta oli yksi hääjuhlamme suosikeistani,
jota voin lämpimästi suositella.
Tässä vielä kuva taitavan kälyni tekemästä kauniista kampauksestani! Katossa näkyy myös pieni osa niistä kymmenistä keltaisista, valkoisista ja kullanvärisistä viirinauhoista jota ompelin koristeiksi taloon ja juhlatelttoihin. Näistä ja muista koristeista ehkä vielä myöhemmin lisää.
Kuvat joissa emme ole itse mukana ovat minun ottamia, loput ovat isäni, lankoni, kälyni sekä hyvän ystävämme ottamia. Kiitos kaikille ihanasta päivästä!
As you can see above, the main reason for why this blog has been so quiet lately is that me and Mr V got married this summer! We had a smallish, very casual wedding. Nearly everything was homemade, including the food, the decorations and even my wedding dress. The wonderful yellow fabric in my dress is actually two lace curtains that I found in a secind hand shop. Both the colour and the flower pattern are so sunny and beautiful that I just couln't resist.
I also made a wedding rug for us to stand on during the ceremony and lots and lots of flags to decorate the house with. But more about those decorations later. My bolero is that all so popular Matrimonio bolero, but I've made a few adjustments and those notes can be found on my Ravelry page.
Tänä vuona sain vihdoinkin muutaman pääsiäiskoristeen valmiiksi. Aloitin molemmat projektit jo pari vuotta sitten, mutta jostain syystä inspiraatio loppui kesken ja lupaavat alut hautautuivat syvälle keskeneräisten tekeleiden koriin. Tänä keväänä kaivoin ne kuitenkin esille ja virkkasin valmiiksi Gilmoren tyttöjä katsellessani.
Ensin pienet pääsiäistiput, jotka tänä vuona ovat koristelleet sekä narsisseja että tv-tasoa yleisesti. Ohje löytyi Novita Knitsistä.
Malli: Novita Virkattu pääsiäiskoriste pupu
Koukku: 3 mm
Lanka: jämäpuuvillaa
Toisena projektina jämälangoista virkattu kana, joka toimii sekä koristeena että pannunalusena.
Näin kerran tämän ohjeen Ravelryssä, ja pidin ideasta. En kuitenkaan loppupeleissä käyttänyt ohjetta ollenkaan, vaan muotoilin kanan omasta päästäni virkatessani. Lopputulos on ainakin omasta mielestäni hauska ja pirteä. Periaatteessa virkkasin ympyän pylväillä, jonka viimeiselle kierrokselle muotoilin pään, jalat ja pyrstön alun eripituisia silmukoita käyttäen. Lopuksi koristelin pyrstön simpukkavirkkauksella sekä ketjuvirkkauksella.
Lopuksi vielä pieni tipu ovikoristeeksi. Tämän olen neulahuovuttanut piparkakkumuotin sisälle ja koristellut etupistokirjonnalla.
This year I've finally managed to finish some Easter decorations I
started already... well, two years ago. I can't figure out why it took
me so long. I mean, all of these projects are easy and really fast to
make. But I guess I just ran out of inspiration and then they were
burried somewhere underneath all my other projects. Until this spring. The pattern for those cute little bunnies is from Novita Knits.
The idea for the hen is from this potholder, but I actually didn't use the pattern at all. In stead I came up with the pattern as I went on. Basically it's just a circle with some longer stitches to form the head, the feet and the tail. I finished off the tail with some shells and some crochet embroidery.
The last one is a small felted bird, decorated with some embroidery, to hang on our door.
Vielä yksi ompelus jonka kuvat on otettu lomamatkalla. Pitihän sitä siellä kuvata kunnolla kun valo oli kerrankin kohdillaan. Kun täällä Suomessa kuvaaminen talviaikaan on aina niin hankalaa...
Kaava: Relaxed, Ottobre 5/2016
Kangas: Ikasyr vinoraita trikoo
Olihan minunkin pakko kokeilla tätä Relaxed mekkoa kun kaikki muutkin sen ompelivat. Tämä on ollut oikea Facebookin ompelyryhmien ilmiö. Joka toisella tuntuisi nyt olevan tämä mekko. Ja ihmekkös se. Mekko on helppo ommella ja mukava päällä. Sitä paitsi ainakin minulle arkivaatteiden taskut ovat ihan ehdoton asia. Tässä mallissa olen kyllä erityisen ylpeä taskujen välisen sauman kohdistuksesta. Vinoraita oli yllättävän kinkkinen kohdistuskohde!
Kaavasta sen verran, että vaikka tein pienimmän koon mukaan, jouduin kaventamaan mekkoa melko reilusti varsinkin vyötäröltä. Toki halusin tästä hieman alkuperäistä istuvamman, mutta kyllä mitoitus muutenkin oli mielestäni aika reilu. Muita Ottobren malleja en ole vielä kokeillut, eli en osaa sanoa koskeeko tämä mitoitus kaikkia malleja vai ainoastaan tätä. Se jäänee nähtäväksi.
Muuten käsityösaralla on tällä hetkellä aika hiljaista. Meneillään on ensi kesää varten muutama valkoinen projekti, joten niiden ohessa en ole juurikaan muita asioita ehtinyt tehdä...
One more dress that I managed to photograph on our little vacation down to the sunny south. You kind of have to take the opportunity when the light is finally ok for photographing. Especially when the dress is black...
This model (called Relaxed) is from the Ottobre magazine and the fabric from Ikasyr. I had to slim it down quite a bit especially around my waist, but other than that it was an easy sew. It fits well and feels oh so comfortable! And the pockets! Can you really live without pockets in your daily casual wear? I certaily can't!
Ompelin joululomalla miehelle hupparin. Se oli pitkän työn ja tuskan tulos, eli toivottavasti hupparia käytetään ahkerasti! :)
Kaava: Suuri Käsityö 3/2015 koossa 50
Kangas: PaaPii joustocollege värissä minttu + hupun vuorissa Eurokankaan valkoista trikoota
Saumurilla ja ompelukoneella
Suurin osa ompeluksista sujui hyvin, mutta jostain syystä ompelukoneeni ei oikein tykkää joustavien materiaalien ompelusta. Vaikka kuinka säädän tikkiä ja paininjalan puristusta, venyttää se aina kangasta liikaa ommellessa, jolloin tukitikkaukset vetävät kankaan kuprulle. Onko teillä mitään hyviä neuvoja tähän?
Vetoketjun ompelin useamman kerran ennen kuin sain taskut kohdistettua. Myös hupun reunaa kiertävä tikkaus oli yhtä tuskaa ommella. Lopulta löysin netistä vinkin, jossa neuvottiin teippaamaan ommeltava kohta. Kokeilin tätä sekä maalarinteipillä että tavallisella teipillä ja molemmat teipit toimivat hyvin. Mutta koska maalarinteippiä oli paljon vaikeampi repiä irti ompelemisen jälkeen, suosittelisin itse kuitenkin tavallisen teipin käyttöä.
Loppujun lopuksi yksityiskohdat onnistuivatkin yllättävän hyvin ja olemme molemmat tyytyväisiä. Hyvä niin. Ainakin Teneriffan ja La Gomeran välisellä lauttamatakalla ohuehko huppari oli juuri sopivan lämmin vaatekappale.
Kyseinen mintunvihreä kangas on mieheni itse valitsema ja tilasin sitä viime vuoden Kankaiden yönä. Samana yönä tilasin myös palan saman sävyistä trikoota ja ompelin siitä miehelle vielä t-paidan.
Kaava: Suuri Käsityö 3/2015 koossa 50
Kangas: PaaPii trikoo värissä minttu
Saumurilla ja ompelukoneella
Kaava oli erittäin väljä, joten jouduin kaventamaan sitä reilusti. Kavennuksen jälkeen olkasauma ei enää istunut hyvin ja se vaati paljon säätöä ja uudelleenompelemistä ennen kuin sain sen taas edes kohtuullisen hyvin istuvaksi. T-paita oli tarkoitus olla helppo ja nopea ompeluprojekti, mutta toisin kävi. Niinkuin aivan liian usein... Eikö vain?
I made some new clothes for Mr. V using fabrics he chose himself. Both fabrics are from PaaPii and the patterns from Suuri Käsityö magazine. As way too often, the projects didn't turn out as quick and easy as I had intended. Sometimes when I sew it feels like everything that can go wrong will go wrong. In the hoodie I had most problems stitching the hood since my sewing machine stretched the fabric too much. Fortunately I found some hints on the web to use tape on the fabric while sewing and it really worked!
Hupsista, vielä oli kaksi joululahjaa esittelemättä. Tai teknisesti ottaen toinen näistä oli syntymäpäivälahja, mutta synttäreitä vietettiin juuri ennen joulua.
Kun V:n veli täytti viime vuona 30, annoin hänelle lahjaksi vapaavalintaisen kaulahuivin. Katsoimme yhdessä erilaisia ohjeita Ravelrysta, ja kun mieluisa ohje oli löytynyt, kävimme myös yhdessä Lankamaailmassa ostamassa langat. Malliksi valikoitui illuusioneuleena toteutettu Linux-huivi. Pääsin siis ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilemaan illuusioneuletta! Jännää!
Malli: Linux-huivi
Puikot: 3,5 mm
Lanka: mustana Hjertegarnin Basic ja vihreenä Zitron Trekking XXL
Illuusioneule on helppo mutta hieman työläs tekniikka. Siinä seurataan ruutupiirrosta, mutta työlään siitä tekee sen, että jokainen ruuturivi vastaa neljää neulottua rivia. Kuvio syntyy vaihtelemalla oikeita ja nurjia silmukoita näiden neljän rivin aikana. Aluksi tehtävä tuntui loputtoman pitkältä, mutta huivin toisen puoliskon neuloinkin loppujen lopuksi aika nopeasti valmiiksi.
Hienointa illuusioneuleessa on se, ettei kuvio erotu kaikista kulmista katsottuna. Suoraan edestäpäin katsottuna huivi näyttää tavalliselta raidalliselta huivilta, mutta jos neulepintaa katsoo viistosti, erottuu kuvio selkeästi.
Anteeksi huonot kuvat. Valoa oli hyvin rajoitetusti tarjolla joulukuun loppupuolella...
Trekking lanka oli ihan mielettömän riittoisaa. Ostin huivia varten kaksi kerää, mutta sitä jäikin sen verran yli että sain jämistä neulottua vielä pikapikaa V:lle sukat joululahjaksi. Ja senkin jälkeen lankaa jäi vielä pieni nyssykkä!
Ohje: Bones, kirjasta Jenni Östermanin Neulekirjasta
Puikot: 2 mm
Lanka: Zitron Trekking XXL
Eipä mitään ihmeellistä. Suurensi mallia hieman neulomalla 70 silmukalla, mutta muuten seurasin ohjetta aika tarkasti.
Woops, I forgot to post these last Christmas presents! Or actually the scarf was made as a birthday presents for mr V's brother. He chose both the pattern and the yarn himself. Here I got to try the illusion knitting technique for the first time. It's not hard to knit since you basicly just follow a chart with knit and purled stitches, but it's a bit timeconsuming since every row on the chart equals four knitted rows. But I made it! And it's so fun since you can't see the Linux penguine from every angle! Cool, isn't it?
The socks were made for mr V using the leftovers from the green yarn used in the scarf.
Joskus joulun jälkeen bongasin Facebookista kuplaneulepipon ohjeen Pariton rasa -nimisestä blogista. Kyseisestä blogista löytyy myös ohje aivan ihaniin joulusukkiin, mitä pitää ehkä kokeilla ensi jouluksi. Sattumalta olin myös saanut samaa pipoohjeessa mainittua ihanan hunajanväristä lankaa joulukahjaksi, joten en mitenkään voinut vastustaa kiusausta neuloa itselleni kuplivaa piristystä talveen. Kesken on monta hieman työläämpää projektia, joten oli senkin takia rentouttavaa välillä neuloa jotakin helppoa ja nopeaa.
Malli: Kuplaneulepipo blogista Pariton rasa
Lanka: Novita 7 Veljestä
Puikot: 4 mm
Ohje oli mielestäni hyvin ja selkeästi kirjoitettu. Jos sanallista ohjetta on vaikea seurata, voi myös oppia tämän tekniikan esim. tämän videon avulla. Jäin kuitenkin kaipaamaan omaan pipooni lisää pituutta, joten neulon muistaakseni 10 kuplakerrosta ennen kavennuksia, ohjeessa mainitun 7 kerroksen sijaan. Lisäksi lähdin hieman sooloilemaan kavennuksissa, ja sijoitin kavennukset aina joka toisen kuplan alkuun niin, että kokonainen kupla oli kavennettu pois neljän kavennuskerroksen jälkeen. Näin sain kuplat menemään nätisti tasan.
Ihana uusi pipo kertakaikkiaan! Ja kerrankin tiivis tupsu! Jee!
I tried a new technique and knitted a hat with bubbles. The pattern is in Finnish, but I'm sure you can use any regular pattern you like and just apply the bubbles. So nice to knit something quick and easy in the middle of all my bigger projects!
Vaihteeksi hieman ommelluksia. Joulun välipäivinä laitoin kuvan Instagramiin ihanasta jadenvihreästä kankaasta. Kyseinen kangas on Verson puodista ostettu Paratiisin puutarha, jota olen jemmannut kaapissani aina kesästä asti. Olen kerta kaikkiaan niin rakastunut tähän kuosiin, että olen hankkinut sitä jo kolmessa eri värissä. Ja varmasti tulen hankkimaan vielä monessa muussakin värissä! Niin ihana se on!
Uudenvuoden jälkeen lähdimme perhelomalle Teneriffalle, ja halusin sinne ehdottamasti uuden, mukavan kesämekon. Ja ei siihen onneksi mennyt kuin puolikas päivä ja sitten mekko olikin jo valmis. Ihanan helppo ja nopea projekti!
Kaava: Oma
Kangas: Verson puodin Paratiisin puutarha, värissä jade
Saumurilla ja ompelukoneella
Mekko on tosiaankin ommeltu omalla luottokaavallani. Sitä on helppo muokata erilaiseksi. Tähän valitsin esimerkiksi puolipitkät hihat, kuminauharypytyksen helmaan sekä taskut molempiin sivusaumoihin. Ja kermana kakun päälle ompelin vielä helman toiseen kulmaan valkoisen rusetin. No nyt on kyllä söpöä!
Lopuksi vielä kuvasarja täydellisestä photobombauksesta. Ja ei, kyseessä ei ollut mikään ohikulkeva hullu, vaan ihan vaan hovikuuvajani veli, joka mitä ilmeisemmin kyllästyi odottamaan ;)
I made a new dress for our trip to Tenerife a few weeks ago. The fabric is the one and only Paratiisin puutarha from Verson puoti. I aboslutely love this fabric! I have it in three different colours already, and I fear I will have to buy it in many, many more!
The pattern is my own and it's easy to change for different looks. For this one I chose half-length sleeves, pockets in the sides and a gathered hem. And a white bow. Because why not? Quick and easy, took me only half a day to finish!
Vuosi 2016 oli ensimmäinen vuoteni Instagramin puolella. Te, jotka ette ole Instagramissa, voitte seurata sinne laittamiani kuvia tässä blogin vasemmassa laidassa. Niitä kuvia olenkin päivittänyt syksyn aikana huomattavsti useammin kuin itse blogia. Instagramista löydyn nimellä @memade_malin
Tässä ensimmäsen Instavuoteni yhdeksän tykätyimpää kuvaa / Here's the nine most liked pictures from 2016 - my first year of Instagram!
1. Joulumekko ja joulupossu / Christmas dress and Christmas pig
2. Kaulahuivilla on jo pituutta / The scarf is getting pretty long!
3. Taimitarhan syyssukat valmiit / The autumn socks are ready
4. Syyssukkien ja ensimmäisen KALin aloitus / Starting the autumn socks and my first KAL
5. Taianomainen hämähäkinseitti aamukasteessa / Magical spiderweb in the morning
6. Vitamiineja talveksi / Vitamins for the winter
7. Töissä oppilaan kanssa / At work with a student
8. Reunus vai ei? / Border or not?
9. Luonnonvärjättyjä lankoja / Naturally dyed yarns
