Merry Christmas!

Tänä vuona tein pienen ja söpön Joulun Ihmemaan pianomme päälle:

Alustana toimii virkattu pitsiliina ja erilaisten korkkien päällä on neulottuja joulukuusia. Molemmat ohjeet ovat DROPSin. Kuusien ohjeen löydän täältä.

Tein ensin muutaman kuusen tuolla vihreällä langalla. Olen sen itse värjännyt ensin koivulla ja sen jälkeen indigolla. Sitten löysinkin lankavarastostani pienen kerän tuota valkoista lankaa pienillä lasihelmillä. Lasihelmet näyttävät minusta hieman pieniltä jääkristalleilta. Eikö niin?

Eläimet ovat sekalaien kokoeilma vanhaa ja uutta. Ja kuusen muotoinen pyörivä tuikkulyhty on tulijainen Kööpenhaminasta.

Aikas söpöä!

This year I made a cute little winter wonderland on top of our piano. Nothing fancy really, just a crochet lace doily underneath and some knitted trees on top. The instructions for the christmas trees are by DROPS Design. You can find the pattern here. The green yarn is a yarn I've dyed myself with birch and indigo. The white yarn is some leftover yarn with small pearls woven into it. Looks a little bit like ice crystals, doesn't it?

 

Mandala mandala

Syksyllä ostin itselleni aivan ihanan uuden Mollie Makes Suomi -lehden. Lehti on ihan pullollaan toinen toista ihanimpia ohjeita ja monet niistä ovat TO DO -listallani. Ensimmäisen virkkasin kuitenkin tällaisen patalapun:

Malli: Virkattu tyyny

Lanka: kaikenlaisia jämiä

Koukku: 4 mm

Langat ovat lähinnä omia kasvivärjättyjä jämiä, mutta seassa on toki myös muutakin. Ainakin omasta mielestäni lopputulos on aivan ihana! Värit sointuvat niin mukavasti yhteen. Patalappu on pirteä, värikäs mutta silti kaunis. Se piristää oikein mukavasti keittiötämme.

Seurasin ohjetta siihen asti, että sain patalapusta halutun kokoisen. Selkäpuolen virkkasin kiinteillä silmukoilla saman kokoiseksi. Lopuksi virkkasin molemmat palat yhteen piparkakkureunuksella.

Nyt kyllä kelpaa kokkailla keittiössä!

I bought the wonderful Mollie Makes Suomi autumn magazine and started by crocheting this wonderful potholder using leftover yarn, mostly dyed with natural colours by me.

Häähuumaa

Blogissa on ollut hiljaista, ja tässä ainakin suurin syy kevään ja kesän hiljaisuuteen:

Menimme heinäkuussa rakkaan mieheni kanssa naimisiin!

Päätimme jo aikaisessa vaiheessa, että halusimme pienehköt, rennot häät. Ja sellaiset saimmekin! Ja vielä oikein kotikutoiset! Juhlapaikkana toimi V:n lapsuudenkoti Espoossa ja vihkipaikkana sen lähipuisto. Kaikki oli kotitekoista, aina ruuasta, koristeista jopa häämekkooni asti. Olihan siinä paljon hommaa, mutta olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Päivä oli juuri sellainen kuin olimme toivoneet!

Matkalla ottamaan hääkuvat ennen vihkimistä. Korvissa TitiMadamin kauniit kultaiset bambit. Myös sulhasella oli TitiMadamin pieni kultainen pupu takissaan. Ihanan Marimekon laukun sain V:ltä viikkoa aikaisemmin syntymäpäivälahjana. Kyllä hän minut hyvin tuntee <3 Kaulassani roikkuu pieni kultainen sydän. Ukkini on sen aikoinaan antanut mummilleni lahjaksi ja äiti piti samaa korua kaulassaan omana hääpäivänään. Ajatella miten iso ja kaunis tarina voi noinkin pienellä ja vaatimattomalla korulla olla!

Häämekkoani varten kävin ostamassa valkoisen kankaan jo helmikuussa. En halunnut olla myöhään liikeellä, mutta menihän siinä kuitenkin niin, että viimeistelin viimeisiä yksityiskohtia vielä pari päivää ennen h-hetkeä! Tyypillistä!

Ompelin ensin lakanakankaasta erilaisia protoversiota, joiden pohjalta muokkasin kaavoja. Hameosan kaavan piirsin itse youtuben avulla, yläosan kaavan pohjana käytin Kotilieden kästyö -lehden 1/2015 hääpuvun korsettia, jota loppujen lopuksi muokkasin aika paljon. Yläosan protoja tein 4 kpl, ja senkin jälkeen olisi vielä jäänyt säädettävää. Johonkin kohtaan oli kuitenkin pakko vetää raja ja siirtyä tehtävässä eteenpäin.

Valkoinen satiini sekä pitsinauhat (vyötäröllä ja helmassa) ovat Eurokankaasta, mutta tuon ihanan auringonkeltaisen pitsikankaan löysin UFFista vasta toukokuussa. Kyseessä on kaksi vanhaa pitsiverhoa, jotka siis saivat uuden elämän häämekossani. Oli toisaalta vaikea päätös leikata ne palasiksi, koska olisin milloin tahansa huolinut ne myös verhoiksi...

Tässä mekko viimeisessä sovituksessa ennen silitystä :)

Myös tällainen pieni salaisuus löytyy sekä mekon helmasta että sulhasen solmion takaa. Tämä taisi mennä kaikilta vierailtamme ohi :)

Boleron neuloin Dropsin ihanasta Lace-langasta, joka on 70% alpakkaa sekä 30 % silkkiä. Ohjeena tähän käytin Matrimonio boleroa. Tätäkin muokkasin jonkin verran, ja tarkat muistiinpanot siitä löytyvät Ravelrysta. Muuten olen tyytyväinen bolerooni, mutta se jäi harmillisesti ihan muutaman sentin liian lyhyeksi selästä, kun häämekkoni on siitä kohtaa niin matala. Mutta muiden mekkojen kanssa se istuu onneksi hyvin.

Perinteitä kuunnioittaen virkkasin meille myös modernin version vihkiryijystä. Ohje tähän matton löytyy täältä, hieman muokattuna. Keltaiset kukat olivat muuten mekkoni ja vihkimattomme lisäksi läsnä myös vihkitilaisuuden jälkeen perinteisen riisin korvikkeena. Jokainen vieras sai käteensä keltaisen kukan, josta he repivät terälehtiä ja heittivät niitä päällemme riisin sijaan. Tämä pieni mutta tärkeä yksityiskohta oli yksi hääjuhlamme suosikeistani, jota voin lämpimästi suositella.

Tässä vielä kuva taitavan kälyni tekemästä kauniista kampauksestani! Katossa näkyy myös pieni osa niistä kymmenistä keltaisista, valkoisista ja kullanvärisistä viirinauhoista jota ompelin koristeiksi taloon ja juhlatelttoihin. Näistä ja muista koristeista ehkä vielä myöhemmin lisää.

Kuvat joissa emme ole itse mukana ovat minun ottamia, loput ovat isäni, lankoni, kälyni sekä hyvän ystävämme ottamia. Kiitos kaikille ihanasta päivästä!

As you can see above, the main reason for why this blog has been so quiet lately is that me and Mr V got married this summer! We had a smallish, very casual wedding. Nearly everything was homemade, including the food, the decorations and even my wedding dress. The wonderful yellow fabric in my dress is actually two lace curtains that I found in a secind hand shop. Both the colour and the flower pattern are so sunny and beautiful that I just couln't resist.

I also made a wedding rug for us to stand on during the ceremony and lots and lots of flags to decorate the house with. But more about those decorations later. My bolero is that all so popular Matrimonio bolero, but I've made a few adjustments and those notes can be found on my Ravelry page.

Happy Easter!

Tänä vuona sain vihdoinkin muutaman pääsiäiskoristeen valmiiksi. Aloitin molemmat projektit jo pari vuotta sitten, mutta jostain syystä inspiraatio loppui kesken ja lupaavat alut hautautuivat syvälle keskeneräisten tekeleiden koriin. Tänä keväänä kaivoin ne kuitenkin esille ja virkkasin valmiiksi Gilmoren tyttöjä katsellessani.

Ensin pienet pääsiäistiput, jotka tänä vuona ovat koristelleet sekä narsisseja että tv-tasoa yleisesti. Ohje löytyi Novita Knitsistä.

Malli: Novita Virkattu pääsiäiskoriste pupu
Koukku: 3 mm
Lanka: jämäpuuvillaa 

Toisena projektina jämälangoista virkattu kana, joka toimii sekä koristeena että pannunalusena.
Näin kerran tämän ohjeen Ravelryssä, ja pidin ideasta. En kuitenkaan loppupeleissä käyttänyt ohjetta ollenkaan, vaan muotoilin kanan omasta päästäni virkatessani. Lopputulos on ainakin omasta mielestäni hauska ja pirteä. Periaatteessa virkkasin ympyän pylväillä, jonka viimeiselle kierrokselle muotoilin pään, jalat ja pyrstön alun eripituisia silmukoita käyttäen. Lopuksi koristelin pyrstön simpukkavirkkauksella sekä ketjuvirkkauksella.

Lopuksi vielä pieni tipu ovikoristeeksi. Tämän olen neulahuovuttanut piparkakkumuotin sisälle ja koristellut etupistokirjonnalla.

This year I've finally managed to finish some Easter decorations I started already... well, two years ago. I can't figure out why it took me so long. I mean, all of these projects are easy and really fast to make. But I guess I just ran out of inspiration and then they were burried somewhere underneath all my other projects. Until this spring. The pattern for those cute little bunnies is from Novita Knits.

 
The idea for the hen is from this potholder, but I actually didn't use the pattern at all. In stead I came up with the pattern as I went on. Basically it's just a circle with some longer stitches to form the head, the feet and the tail. I finished off the tail with some shells and some crochet embroidery.

The last one is a small felted bird, decorated with some embroidery, to hang on our door.

Virkattua pitsiä ruokapöytään

Olen pitkään etsinyt ruokapöydällemme pöytäliinaa, mutta kun mieluista ei ole löytynyt, tein siihen sen sijaan tällaiset kattausliinat. Idea lähti oikeastaan viime Lankamaailman blogitapaamisesta saaduista kahdesta puuvillalankakerästä - toinen vaalean vihreä ja toinen beige. Olin alunperin ajatellut tehdä yhden kokeilun vaaleanvihreällä langalla ja jos pitsiliina miellyttäisi, ostaisin sitä lisää sen verran, että saisin siitä 6 kpl saman väristä kattausliinaa tehty. Mutta koska yksi kerä riitti lähes täydellisesti yhteen pitsiliinaan, en voinut vastustaa kiusausta käyttää näitä ärsyttäviä yksittäisiä keriä pois lankavarastostani. Ja voilà - 4 eriväristä kattausliinaa. Keskellä oleva vihreä liinä on vanhempi, tein sen jo 2012.

Malli: Asteri-matto
Lanka: Hjertegarn Cotton nr.8 (vihreä ja beige, saatu Lankamaailmalta), Rico Design Cotton Soft (vaaleanpunainen) sekä joku epämääräinen valkoinen jämä
Koukku: 3,5 mm
 
Mallina sovelsin Asterimattoa, käyttäen myös Marin muistiinpanoja. Marin liinat olivat kuitenkin aivan liian pieni ruokalautasten alle laitettavasi, joten jatkoin virkkaamista maton ohjeen mukaan päättäen liinat Marin piparkakkureunukseen.

Kotimme on muutenkin värikäs, joten eriväriset liinat sopivatkin meille yllättävän hyvin. Seuraava projekti (kunhan langanostolakko loppuu) on kuitenkin saman väristen kattausliinojen virkkaaminen. Mutta näillä pärjää hyvin siihen asti!

Tässä vielä yksi kuva Instagramin puolelta jossa alkukesän pinkit kynnet vaaleanpunaisen pitsiliinan päällä. Kolmen työviikon jälkeen nuo kynnet tuntuvat mahdottoman kaukaisilta...

I decided to use up some of my lonely skeins of cotton yarn. One skein turned out to be perfect for one lace placemat for our diningroom table. I got the light green and the beige one from Lankamaailma last spring when I was there on a blogger meeting. The smaller green placemat is an older one, I made it already back in 2012. Next project will be to choose one colour and make 6 placemats in that same colour. But these will do just fine until then. Our home is quite colourful so it's nice to have some colour on that white table too.

Kiitos Glims!

Kesäloma tuli ja meni. Blogissa oli hiljaista. Mutta huomenna tämä opettaja palaa töihin ja blogillenikin suon varmasti tästä eteenpäin taas enemmän huomiota. Viimeisen lomapäiväni kunniaksi näyttäisin teille nyt kuvia tämän vuoden suurimmasta projektistani. Aloitin virkkaamisen marraskuussa ja viime perjantaina sain sen vihdoinkin valmiiksi.

Malli: Spice of Life Blanket (keskiosa) ja Virkattu Torkkupeitto Novita Syksy 2013 (tilkut)
Koukku: 3,5 mm & 5 mm
Langat: sekalaista
Ravelry

Tämä torkkupeitto on mitoiltaan 135 cm leveä ja 205 cm pitkä ja painaa huimat 1,6 kg! Kaikki langat ovat minun itse kasvivärjäämiä lankojani. Kasvivärjätyt langat ovat väreiltään ehkä maailman ihanimpia! Niin kauniita ja luonnonläheisiä mutta silti värikkäitä. Lisää tietoa itse langoista löydät täältä, täältä ja täältä. Kutakin väriä minulla oli useimmissa tapauksissa vain 50g tai 100g.  Eli mitään isompaa yksiväristä projektia en voinut niistä tehdä. Tämä peittoprojekti osoittautuikin täydelliseksi näille langoille.Valitsin aina lennosta yhden värin kerralla ja jatkoin mallikertaa niin pitkään kuin erivärisiä lankoja riitti. Jämistä virkkasin vielä noin 92 pientä ruutua, joista tein boordin peiton ympärille. Ruudut kiinnitin virkkaamalla.

Ruutuja on viittä erilaista. Joka toinen ruutu on ihan tavallinen isoäidinneliö. Joka toinen taas yksi neljästä erimallisesta ruudusta Novitan torkkupeitosta. Ja arvatkaapas mitä? Tietääkseni peitosta ei löydy kahta samanlaista ruutua. Kaikki ovat väritykseltään erilaisia keskenään. Silti kokonaisuus on mielestäni onnistunut. Siinä on toki väriä ja vilskettä, mutta koska kaikki värit sopivat yhteen, on lopputulos silti yhtenäinen ja silmää miellyttävä.

Peiton mallikertaa toistin lähes kolme kertaa. Viimeisestä mallikerrasta jäi ihan muutama rivi puuttumaan. Tässä kuva yhdestä mallikerrasta:

Kaikista näistä langoista saan kuitenkin kiittää ihanaa entistä työpaikkaani Talomuseo Glimsiä. Ollessani siellä töissä, pääsin monena kesänä värjäämään lankoja museon tapahtumissa. Ilman Glimsiä minulla ei siis nyt olisi ihanan värikästä, iloista ja lämmintä torkkupeittoa talven kylmiä iltoja varten. Tästä syystä kävin myös paikan päällä Glimsissä kuvaamassa peittoni blogiani varten. Mikäs sen parempi ympäristö kuin lankojen värjäyspaikka? Mikäli Glims on teille vielä tuntematon paikka, suosittelen lämpimästi sitä retkikohteena. Siellä pääsee nauttimaan maaseudun rauhasta ja kivoista tapahtumista keskellä Espoon vilskettä.

Nyt laitan peiton odottelemaan kylmempiä säitä ja lähden itse etsimään Pokemoneja! :)

It is done! My big blanket entirely made out of naturally dyed yarn. I've dyed all of the yarn myself while working at the Glims Farmstead Museum before becoming a teacher. All of these pictures are also taken at Glims.

The blanket turned out quite big: 135cm wide and 205 cm long and it weights around 1,5 kg! I repeated the pattern from the Spice of Life Blanket almost three times. Then I added a border made out of 92 small squares. Every other square is a good old granny square, every other is one of four small squares from the Novita blanket pattern (both patterns listed above).