In time for the snowy weather

Sain toisen villapaidan valmiiksi! Jee! Ja sopivasti lumisille keleille!

Malli: Eloise by Drops Design, koossa M

Lanka: Teetee Alpakka

Puikot: 5,5 mm ja 4 mm

Kun edellisen villapaidan tekoon meni ainakin puolitoista vuotta, valmistui tämä puolessatoissa kuukaudessa. Ja siitä aktiivista neulomista vajaat kaksi viikkoa. Eli ihan turhaan olen välillä surkutellut sitä että villapaitojen neulomiseen menee niin paljon aikaa että ehtii kyllästyä malliin jo ennen kuin se on valmis. Ei siihen nyt oikeasti niin kauaa mene, kunhan ei jätä sitä keskeneräisenä jonnekin koriin lojumaan.

Olin jo vuosia sitten ostanut tätä lankaa villapaitaa varten, ja mallikin oli ollut jo pitkään tiedossa. En vain saanut aikaiseksi aloittaa. Mutta nyt! Ja oi että siitä tuli kiva!

Paita on mielestäni villapaidaksi oikein tyylikäs ja kaarrokkeen rypytykset tuovat mallille mielenkiintoisen lisän. Se on elegantti ja yksinkertainen muttei kuitenkaan tylsä. Ja sitä oli niin mukava neuloa! Villapaita neulotaan saumattomasti alhaalta ylös ja kaarrokkeeseen asti saa tikuttaa kahdella langalla ja 5 mm puikoilla. Eli toisin sanoen työ edistyy nopeasti. Itse röyhelöitä oli hitaampi neuloa ja ensimmäisen rypytysrivin kohdalla tuntui siltä, ettei paita ikinä valmistuisi, mutta sen jälkeen silmukat vähenivät tasaisesti ja työ etenikin jo ihan siedettävää tahtia. Rypytykset neulotaan siis kaksinkertaisella silmukkamäärällä ja muusta villapaidasta poiketen yhdellä langalla. 

Koko mietitytti minua hieman. Malli on aika kapea, ja valitsin sen takia M-koon, vaikka usein muuten neulon koossa S. Pelkäsin silti, että paidasta tulisi liian pieni. Onneksi siitä tulikin juuri sopiva. Mikä helpotus! Ei ole mitään sen ärsyttävämpää kuin liian pieneksi neulottu villapaita sen jälkeen kun olet käyttänyt sen neulomiseen niin paljon aikaa ja energiaa.

Ainoa osa, mihin en ole täysin tyytyväinen, on paidan kaula-aukko. Sen on omaan makuuni hieman liian leveä, ja pelkään että se siitä venähtää vielä entisestään käytössä. Mutta en ainakaan tässä vaiheessa jaksa sitä lähteä korjaamaan. Nyt vain nautin uudesta, ihanan pehmeästä alpakkapaidastani!

As you can see we have snow here on Helsinki and I have made a new sweater! I'm absolutely in love with both this pattern and the alpaca yarn. The yarn is soft and the sweater is elegant and simple, yet not boring. I really like ruffles on the yoke.

Merry Christmas!

Tänä vuona tein pienen ja söpön Joulun Ihmemaan pianomme päälle:

Alustana toimii virkattu pitsiliina ja erilaisten korkkien päällä on neulottuja joulukuusia. Molemmat ohjeet ovat DROPSin. Kuusien ohjeen löydän täältä.

Tein ensin muutaman kuusen tuolla vihreällä langalla. Olen sen itse värjännyt ensin koivulla ja sen jälkeen indigolla. Sitten löysinkin lankavarastostani pienen kerän tuota valkoista lankaa pienillä lasihelmillä. Lasihelmet näyttävät minusta hieman pieniltä jääkristalleilta. Eikö niin?

Eläimet ovat sekalaien kokoeilma vanhaa ja uutta. Ja kuusen muotoinen pyörivä tuikkulyhty on tulijainen Kööpenhaminasta.

Aikas söpöä!

This year I made a cute little winter wonderland on top of our piano. Nothing fancy really, just a crochet lace doily underneath and some knitted trees on top. The instructions for the christmas trees are by DROPS Design. You can find the pattern here. The green yarn is a yarn I've dyed myself with birch and indigo. The white yarn is some leftover yarn with small pearls woven into it. Looks a little bit like ice crystals, doesn't it?

 

Mandala mandala

Syksyllä ostin itselleni aivan ihanan uuden Mollie Makes Suomi -lehden. Lehti on ihan pullollaan toinen toista ihanimpia ohjeita ja monet niistä ovat TO DO -listallani. Ensimmäisen virkkasin kuitenkin tällaisen patalapun:

Malli: Virkattu tyyny

Lanka: kaikenlaisia jämiä

Koukku: 4 mm

Langat ovat lähinnä omia kasvivärjättyjä jämiä, mutta seassa on toki myös muutakin. Ainakin omasta mielestäni lopputulos on aivan ihana! Värit sointuvat niin mukavasti yhteen. Patalappu on pirteä, värikäs mutta silti kaunis. Se piristää oikein mukavasti keittiötämme.

Seurasin ohjetta siihen asti, että sain patalapusta halutun kokoisen. Selkäpuolen virkkasin kiinteillä silmukoilla saman kokoiseksi. Lopuksi virkkasin molemmat palat yhteen piparkakkureunuksella.

Nyt kyllä kelpaa kokkailla keittiössä!

I bought the wonderful Mollie Makes Suomi autumn magazine and started by crocheting this wonderful potholder using leftover yarn, mostly dyed with natural colours by me.

GRÄYR!

Vihdoinkin ilma hieman viilenee jolloin pääsee käyttämään näitä:

Malli: Tiikerit kirjast Villit Vanttuut ja Vallattomat Villasukat

Lanka: Novitaa ja muita jämiä

Puikot: 3 mm

Neuloin nämä miehelleni jo viime jouluksi, mutta lähdimme reppureissullemme Aasiaan heti uuden vuoden jälkeen, joten lapasille ei ole aikaisemmin ollut käyttöä. Mutta nyt!

Kuvat saimme napsittua jo aikaisemmin syksyllä, mutta nyt vasta muistin lisätä ne tänne blogin puolelle.

Malli oli mukavaa neulottavaa. Sopivasti haastetta ja sopivasti hauskuutta. Tykkäsin! 

I made a pair of tiger mittens for my husband. Finally it's getting cold enough for these!

Flowers on frost

Jippii! Yksi ikuisuusprojekti vihdoinkin saatettu loppuun! Kaikki ikuisuusprojekteja nysvänneet tietävät tämän ihanan tunteen! En tiedä kuinka kauan aikaa sitten aloitin tämän villapaidan neulomisen, mutta vähintään pari vuotta tässä ehti vierähtää. Eihän tämä mitenkään vaikea neulottava ollut, mutta inspiraatio loppui aina kesken ja työ hautautui jonnekin keskeneräisten töiden pohjalle. Mutta nyt!

Malli: Salem Hooded Jacket kirjasta New England Knits

Lanka: Novita Isoveli

Puikot: 5 mm

Ravelry

Pidän kovasti kaikista neuletakin pienistä yksityiskohdista. Yläreunan nauha oli osa alkuperäistäkin ohjetta, mutta sen lisäksi lisäsisn neuleeseen vielä eriväriset taskupussit sekä kirjotut kukat kyynärpäihin. Inspiraatiota kirjontaan löysin Novitan Instagram sivulta. Lisäsin takkiin myös vyötärökavennukset paremman istuvuuden takaamiseksi.

Jos tekisin takin uudetsaan, neuloisin isomman hupun sekä ehkä yhden koon isomman, jotta takin voisi tarvittaessa sulkea kokonaan. Kivahan se on näinkin mutta saa nähdä miten masu pärjää paukkupakkasilla.

Yay! Finally finished a never ending project! I've been working on this cardigan for at least a couple of years. It wasn't hard to make but I just ran out of inspiration. But now I'm very pleased with the result and love the small details, especially the embroidered flowers!

Making my own Marimekko!

En osannut päättää minkä käsityön esittelisin seuraavaksi, mutta koska nämä kuvat otettiin ihanimpaan ruska-aikaan, päätin aloittaa tästä:

Kaava: Ottobre 5/2016, "Math teacher"

Kangas: Marimekko Kivet

Kävin taannoin Marimekko Outlet myymälässä Herttoniemessä ja löysin suureksi onnekseni palalaarista muutamia ihania kankaita, muun muuassa tätä Kivi-kangasta. Kankaat ovat II-laatua, mutta virheet ovat niin pieniä, ettei niitä ainakaan tällaisessa hulmuavassa hameessa juurikaan huomaa.

Kaava on siis Ottobren "Math Teacher", ja olenkin käyttänyt tätä hametta syksyn ajan hyvinkin ahkerasti töissä, vaikken opetakaan juuri matematiikkaa. Pidän runsaasta hemlasta, laskoksista ja siitä, miten ne yhdistyvät isokokoiseen graaffiseen kuosiin. Tähän on helppo yhdistää joko mustaa tai väriä.

Eikö ruska olekin olut inspiroivaa kuvausaikaa? Muitakin valmiitä käsitöitä kuvattiin kauniiden lehtien ympäröimänä, mutta niistä ehkä vähän myöhemmin lisää.

I made my own Marimekko skirt using fabric I bought on sale from Marimekko Outlet here in Helsinki. The design is by Ottobre and I love the way the bold print of the fabric goes with the feminine skirt!

Somtimes simple is best

Kuten luvattua, tällä kertaa vähän lankatöitä. Joskus se helppo ja yksinkertainen vaihtoehto on se kaikista paras ja toimivin. Varsinkin jos kyseessä on ensimmäiset sukat pitkään aikaan sekä omaan tarpeeseen neulotut. Kaipasin siistejä saapassukkia, jotka olisivat tyylikkäät mutta silti sisältäen ripauksen väriä. Lopputuloksena perussukat raidoitettuna valkoisella ja Novita Raita langalla.

Malli: Novita polvenyli sukka

Lanka: Novita 7 Veljestä valkoinen ja Raita

Puikot: 3 mm

Muuten niistä tuli täydelliset, mutta pitää ensi kertaa varten muistaa lyhentää ohjeen kantalappua muutamalla rivillä, jotta kantapää istuisi omaan jalkaan paremmin. Muuten harmaa-valkoiset sukat saivat ihanaa piristystä keltaisista raidoista. Nämä ovat kyllä niin omaa tyyliä! Ihanat! <3

New autumn socks! Very basic but also exactly as I wanted them. One white yarn and one striped yarn later I have the perfectly happy yet elegant socks!

Autumn is here!

Syksy on taas saapunut ja blogissa on ollut hiljaista viimeisen vuoden verran. Viimeksi pitkä hiljaisuus johtui häävalmisteluista, tällä kertaa yhteisestä matkastamme. Viime syksy meni matkaa suunnitellessa ja koko kevään reppureissasimmekin rakkaan AVIOmieheni (huih!) kanssa maailman toisella puolen. Puolen vuoden reissuumme mahtui yhtä jos toistakin. Yhteensä kymmenen eri maata, lukuisia kaupunkeja ja paljon, paljon uintia turkooseissa vesissä. Reissublogia pidimme täällä, mikäli tämänkin blogin lukioita kiinnostaa reissumme tapahtumat.

Mutta pitkään kestäneen käsitöiden kuivan kauden jälkeen olen jälleen löytänyt inspiraationi ja innostukseni. Paljon asioita on jo valmiita, mutta monet vielä kuvaamatta. Tässä kuitenkin ensimmäinen syyshepeneeni:

Kangas: PaaPiin Sato värissä okra

Malli: Oma, mutta inspiroitunut Verson Puodin malleista

Kankaan ostin jo pari vuotta sitten Kankaiden yönä ja se on mielestäni aivan ihana. Ihana kuvio ja vielä lempivärissäni! Mutta itse mekon ompeluun tartuin vasta viime syksynä. Tämä onkin päässyt käyttöön vasta nyt.

Taskumalliin olen erityisen tyytyväinen ja se pääsee varmasti jatkoon. Hihat ja pääntie jäivät harmillisesti hitusen verran liian tiukoiksi, mutta onneksi ei niin paljon, että se merkittävästi haittaisi käyttöä.

Vaikka kovasti yritän hurahtaa täysillä ompeluun, ei se ole kuitenkaan ihan vielä kunnolla onnistunut. Kivaahan se on kun voi ommella omat vaatteensa, mutta lankatyöt ovat kuitenkin enemmän se mun jutttu. Siispä ensi kerralla niitä!

After a long silence I'm back again. Last spring me and my husband went backpacking for 6 months in Asia, and we kept our own blog for that. Thus, no blogging here. But now I feel I have found my inspiration for handicrafts again! Hopefully it'll last. First up: a new autumn dress! Love the fabric (by PaaPii) but since the model is by myself, it still needs some tuning. But all in a all a comphy everyday dress.

Häähuumaa

Blogissa on ollut hiljaista, ja tässä ainakin suurin syy kevään ja kesän hiljaisuuteen:

Menimme heinäkuussa rakkaan mieheni kanssa naimisiin!

Päätimme jo aikaisessa vaiheessa, että halusimme pienehköt, rennot häät. Ja sellaiset saimmekin! Ja vielä oikein kotikutoiset! Juhlapaikkana toimi V:n lapsuudenkoti Espoossa ja vihkipaikkana sen lähipuisto. Kaikki oli kotitekoista, aina ruuasta, koristeista jopa häämekkooni asti. Olihan siinä paljon hommaa, mutta olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Päivä oli juuri sellainen kuin olimme toivoneet!

Matkalla ottamaan hääkuvat ennen vihkimistä. Korvissa TitiMadamin kauniit kultaiset bambit. Myös sulhasella oli TitiMadamin pieni kultainen pupu takissaan. Ihanan Marimekon laukun sain V:ltä viikkoa aikaisemmin syntymäpäivälahjana. Kyllä hän minut hyvin tuntee <3 Kaulassani roikkuu pieni kultainen sydän. Ukkini on sen aikoinaan antanut mummilleni lahjaksi ja äiti piti samaa korua kaulassaan omana hääpäivänään. Ajatella miten iso ja kaunis tarina voi noinkin pienellä ja vaatimattomalla korulla olla!

Häämekkoani varten kävin ostamassa valkoisen kankaan jo helmikuussa. En halunnut olla myöhään liikeellä, mutta menihän siinä kuitenkin niin, että viimeistelin viimeisiä yksityiskohtia vielä pari päivää ennen h-hetkeä! Tyypillistä!

Ompelin ensin lakanakankaasta erilaisia protoversiota, joiden pohjalta muokkasin kaavoja. Hameosan kaavan piirsin itse youtuben avulla, yläosan kaavan pohjana käytin Kotilieden kästyö -lehden 1/2015 hääpuvun korsettia, jota loppujen lopuksi muokkasin aika paljon. Yläosan protoja tein 4 kpl, ja senkin jälkeen olisi vielä jäänyt säädettävää. Johonkin kohtaan oli kuitenkin pakko vetää raja ja siirtyä tehtävässä eteenpäin.

Valkoinen satiini sekä pitsinauhat (vyötäröllä ja helmassa) ovat Eurokankaasta, mutta tuon ihanan auringonkeltaisen pitsikankaan löysin UFFista vasta toukokuussa. Kyseessä on kaksi vanhaa pitsiverhoa, jotka siis saivat uuden elämän häämekossani. Oli toisaalta vaikea päätös leikata ne palasiksi, koska olisin milloin tahansa huolinut ne myös verhoiksi...

Tässä mekko viimeisessä sovituksessa ennen silitystä :)

Myös tällainen pieni salaisuus löytyy sekä mekon helmasta että sulhasen solmion takaa. Tämä taisi mennä kaikilta vierailtamme ohi :)

Boleron neuloin Dropsin ihanasta Lace-langasta, joka on 70% alpakkaa sekä 30 % silkkiä. Ohjeena tähän käytin Matrimonio boleroa. Tätäkin muokkasin jonkin verran, ja tarkat muistiinpanot siitä löytyvät Ravelrysta. Muuten olen tyytyväinen bolerooni, mutta se jäi harmillisesti ihan muutaman sentin liian lyhyeksi selästä, kun häämekkoni on siitä kohtaa niin matala. Mutta muiden mekkojen kanssa se istuu onneksi hyvin.

Perinteitä kuunnioittaen virkkasin meille myös modernin version vihkiryijystä. Ohje tähän matton löytyy täältä, hieman muokattuna. Keltaiset kukat olivat muuten mekkoni ja vihkimattomme lisäksi läsnä myös vihkitilaisuuden jälkeen perinteisen riisin korvikkeena. Jokainen vieras sai käteensä keltaisen kukan, josta he repivät terälehtiä ja heittivät niitä päällemme riisin sijaan. Tämä pieni mutta tärkeä yksityiskohta oli yksi hääjuhlamme suosikeistani, jota voin lämpimästi suositella.

Tässä vielä kuva taitavan kälyni tekemästä kauniista kampauksestani! Katossa näkyy myös pieni osa niistä kymmenistä keltaisista, valkoisista ja kullanvärisistä viirinauhoista jota ompelin koristeiksi taloon ja juhlatelttoihin. Näistä ja muista koristeista ehkä vielä myöhemmin lisää.

Kuvat joissa emme ole itse mukana ovat minun ottamia, loput ovat isäni, lankoni, kälyni sekä hyvän ystävämme ottamia. Kiitos kaikille ihanasta päivästä!

As you can see above, the main reason for why this blog has been so quiet lately is that me and Mr V got married this summer! We had a smallish, very casual wedding. Nearly everything was homemade, including the food, the decorations and even my wedding dress. The wonderful yellow fabric in my dress is actually two lace curtains that I found in a secind hand shop. Both the colour and the flower pattern are so sunny and beautiful that I just couln't resist.

I also made a wedding rug for us to stand on during the ceremony and lots and lots of flags to decorate the house with. But more about those decorations later. My bolero is that all so popular Matrimonio bolero, but I've made a few adjustments and those notes can be found on my Ravelry page.